Hyppää sisältöön
Rekisteröidy
Kirjaudu

Tule mukaan

Vastaanota vertaistukea ja viestejä. Voit pitää omaa henkilökohtaista päiväkirjaa.

Rekisteröidy

Perusteettomat uskomukset haastavat tieteen

Terveyteen liittyvä kokemustieto altistuu monille ajatusharhoille. – Siksi sen kanssa on opittava elämään, sanoo tutkija Pauli Ohukainen. Kriittiseen ajatteluun kannustava tutkija ja bloggaaja keskusteli terveysviestinnästä Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusan kanssa.

Aivot keräävät tietoa aistien kautta ja heittävät sekaan tunteita, muistoja ja kokemuksia. Aivot rakentavat kokemuksille merkityksiä ja tuottavat niistä todentuntuisia käsityksiä. Me pidämme kokemuksiamme totena, mutta aivot tekevät tulkinnoissaan paljon virheitä ja vääräkin tieto tuntuu oikealta. Näin syntyy virheellisiä uskomuksia.

Esimerkiksi aina tiedetään joku vanhaksi elänyt tupakoitsija, mutta unohdetaan ne, jotka ovat jo menehtyneet tupakan aiheuttamiin sairauksiin.

Tieteessä etsitään totuutta

Tieteessäkin törmätään näkemyseroihin: epidemiologia katsoo asioita väestön näkökulmasta ja toinen tutkija saattaa tarkastella asiaa verisuonessa tapahtuvien mekanismien näkökulmasta. Lausunnoista voi syntyä mielikuva, että tutkijat ovat asioista eri mieltä. Ohukainen myöntää, että tutkimustiedon kansantajuistaminen ja soveltaminen käytäntöön on haastavaa.

Tieteessä vallitsee yhteisymmärrys, kun toisistaan riippumattomat tutkijat päätyvät samasta aineistosta samanlaisiin johtopäätöksiin. Toistettavuus korostuu tieteessä.

– Jos samaa asiaa tutkimalla toisistaan riippumattomat tutkijaryhmät saavat samanlaisia tuloksia, tuloksen painoarvo suurenee. Eriävissä mielipiteissä tutkijan pitäisi todistaa oma näkemys todeksi, Ohukainen muistuttaa.

Kuluttajat ovat terveysasioissa median ja oman kriittisen ajattelun varassa. Tutkimustiedosta vain murto-osa läpäisee uutiskynnyksen ja päätyy kuluttajien tietoisuuteen. Asiantuntijat kuitenkin ottavat aina suosituksia laatiessaan huomioon kaikki siihen mennessä kertyneen tutkimustiedon.

Lue lisää: Sydän.fi