Hyppää sisältöön
Rekisteröidy
Kirjaudu

Tule mukaan

Vastaanota vertaistukea ja viestejä. Voit pitää omaa henkilökohtaista päiväkirjaa.

Rekisteröidy
Ihmisiä tupakalla

Passiivinen tupakointi

Passiivinen tupakointi tarkoittaa sivullisten altistumista tupakansavulle. Passiivista tupakointia kutsutaan myös ympäristön tupakansavulle (secondhand smoke / environmental tobacco smoke) altistumiseksi. Ympäristön tupakansavu koostuu pääosin savukkeen sivuvirran savusta, eli savukkeen palavasta päästä vapautuvasta savusta. Lisäksi ympäristön tupakansavuun lasketaan tupakoitsijan uloshengittämä savu.

Haitat  |  Lapset  |  Lemmikit  |  Savujäämä  |  Lue lisää

 

Erilaisten palamisolosuhteiden vuoksi monien haitallisten aineiden pitoisuus on suurempi sivuvirran savussa kuin keuhkoihin vedettävässä päävirran savussa. Huonosti ilmastoiduissa tiloissa hengitysilman haitallisten aineiden pitoisuudet voivat nousta hyvin suuriksi.

Tupakkalaissa ympäristön tupakansavu on määritelty syöpävaaralliseksi aineeksi. Altistumisesta työssä säädetään tupakkalain lisäksi myös työturvallisuuslainsäädännössä. Suomessa on rajoitettu tupakointia työpaikoilla, ravintoloissa, julkisissa tiloissa sekä julkisissa liikennevälineissä.

Lue lisää tupakkalaista

Joka kymmenes lapsi altistuu Suomessa tupakansavulle. Tupakansavu heikentää lapsen vastustuskykyä ja ärsyttää silmiä, kurkkua ja hengitysteitä. Vanhempien tupakointi lisää myös lapsen riskiä sairastua toistuviin tulehdussairauksiin, astmaan ja allergioihin.

Odottavan äidin tupakointi aiheuttaa kehitys- ja kasvuhäiriöitä, lisää lapsen riskiä sairastua, hidastaa lapsen oppimista ja muuta kehitystä.

Lue lisää vanhempien tupakoinnin vaikutuksista lapsiin

Lemmikit voivat saada tupakansavusta hengitystie- ja silmäoireita. Tupakansavulle altistuminen lisää myös lemmikin riskiä saada soluvaurioita ja syöpäkasvaimia:

  • lyhytkuonoisten koirien keuhkosyöpäriski kasvaa,
  • pitkäkuonoisten koirien nenäonteloiden syöpäriski kasvaa ja
  • kissoilla 5 vuoden altistuminen 3-kertaistaa imusolmukesyövän riskin.

Tupakansavun jäämiä löytyy tupakoijan ihon ja hiusten lisäksi asuntojen pintamateriaaleista, tekstiileistä ja huonepölystä. Tätä altistusta kutsutaan savujäämäksi (thirdhand smoke). Edes perusteellinen siivous ei poista savujäämiä kokonaan. Asuntojen ja hotellihuoneiden pinnoissa ja huonepölyssä savujäämiä voidaan havaita jopa 2 kk sen jälkeen, kun tupakointi tilassa on lopetettu.

Savujäämä koostuu pienistä kemikaaleista, jotka voivat yhdessä ympäristön muiden kaasujen kanssa lisätä altistumista syöpäriskille. Lapset ovat erityisen alttiita savujäämälle, jos he ryömivät ja leikkivät lattioilla tai laittavat esineitä suuhunsa.

Lähteet:

Vierola, Hannu: Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja – Pysy nuorena – elä kauemmin 2006 Glasgown yliopiston tiedote

Jaakkola & Jaakkola. Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat. Duodecim 2012; 128:1097-106

ympäristön tupakansavusta THL:n sivuilta!