Hyppää sisältöön
Rekisteröidy
Kirjaudu

Tule mukaan

Vastaanota vertaistukea ja viestejä. Voit pitää omaa henkilökohtaista päiväkirjaa.

Rekisteröidy

Tutkimuksia tupakoinnin ja nikotiinin vaikutuksista

Lapsuuden asuinympäristö näkyy varttuneempana geeneissä.  30.6.2020 HS

Varenikliinin asema tupakasta vieroi­tuk­sessa entistäkin vahvempi. Va­kioinnin jäl­keen vare­nik­lii­ni­ryhmän poti­laiden savut­to­mina pysy­misen toden­nä­köisyys kah­den vuo­den koh­dalla oli 30 % suu­rempi kuin niko­tii­ni­kor­vausta käyttä­neiden. Potilaan Lääkärilehti 15.5.2020

Tupakointi raskauden aikana lisää lapsen astmariskiä vielä aikuisenakin. 30.4.2020 Helsingin yliopisto

Altistuminen passiiviselle tupakoinnille lapsuudessa ja nuoruudessa on yhteydessä heikompaan muistiin ja oppimiskykyyn keski-iässä. Ero altistuneiden ja altistumattomien välillä vastaa jopa viiden vuoden ikääntymisen aiheuttamaa muutosta. Tutkimus on osa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimaa valtakunnallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimusta (Cardiovascular Risk in Young Finns Study).  American Journal of Epidemiology 3. huhtikuuta 2020

Suun bakteerit saattavat verenkiertoon päästessään vaikuttaa aivovaltimoaneurysman syntyyn ja puhkeamisalttiuteen. Korkea verenpaine, tupakointi ja alkoholin liikakäyttö lisäävät aneurysmariskiä. Mediuutiset 24.2.2020

Äidin tupakointi raskausaikana yhteydessä lapsen ADHD:hen. LL Petteri Joelssonin väitöstutkimuksessa äidin raskaudenaikainen tupakointi, molempien vanhempien psykiatriset häiriöt ja vanhempien alle 20 vuoden ikä olivat yhteydessä lapsen kohonneeseen todennäköisyyteen saada ADHD-diagnoosi.  7.2.2020 Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Kannattaako nikotiinikorvaushoito raskauden aikana?
 Nikotiiniriippuvuuden hoitoon kuuluu ensisijaisesti vieroitusohjaus. Kaikkein turvallisinta olisi lopettaa tupakointi ilman nikotiinikorvaustuotteita, koska nikotiinikin on haitallista sikiölle.
Katsaus tammikuu 2020 researchgate.net/ Duodecim 2020

Tupakointi näyttää liittyvän suurempaan riskiin sairastua masennukseen ja muihin mielenterveyden ongelmiinhttps://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0227042

Vähäinenkin tupakointi vahingoittaa keuhkoja.
Tupakointi vaurioittaa keuhkoja, vaikka polttaisi vain muutaman savukkeen päivässä, tuore tutkimus osoittaa. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen keuhkojen toiminta ei enää heikkene yhtä nopeasti, mutta haitat näkyvät pitkään.
(Lancet Respiratory Medicine 2019;DOI:10.1016/S2213-2600(19)30276-0)
https://doi.org/10.1016/S2213-2600(19)30276-0

Tupakointi lisää sekä rannekanavaoireyhtymän että kyynärhermopinteiden riskiä.
Ylipaino, tupakointi, ruumiillinen työ ja erityisesti käsiin kohdistuva tärinä lisäävät rannekanavaoireyhtymän riskiä. Kyynärhermopinteen merkittävin riskitekijä on tupakointi.
Tiedote väitöstutkimuksesta.
Linkki julkaisuun.

Tupakointi itsessään näyttää lisäävän riskiä mielenterveyden ongelmiin.
Bristolin yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että tupakointi lisää todennäköisyyttä sairastua masennukseen ja skitsofreniaan, mutta masennus ja skitsofrenia myös lisäävät tupakoinnin todennäköisyyttä. Aiemmin tänä vuonna sama tutkijaryhmä huomasi, että tupakointi lisää kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskiä.

Äidin tupakointi raskausaikana lisää lapsen todennäköisyyttä sairastua skitsofreniaan myöhemmin elämässä, selvisi Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen, Columbian yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Oulun yliopiston yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa.
Tutkimustiedote.